22 kesäkuuta 2025

Lukupiiri 5/2025 - Clare Pooley: Totuushaaste

 Kaikki valehtelevat elämästään. Entä jos kertoisikin totuuden?

79-vuotias taiteilija Julian kirjoittaa kipeästä yksinäisyydestään vihkoon, jonka nimeää Totuushaasteeksi. Hän jättää sen Monican kahvilaan ja Monica sen löytää, on mies jo kadonnut. 
Monican luettua Julianin kirjoittamat ajatukset, hän kirjoittaa omat kaipuunsa ja ajatuksensa.

Niin Totuushaaste etenee ja täyttyy aidoista tarinoista. Pian etenee myös hyvien tekojen ketju, kun vihko vie yhteen kuusi toisilleen vierasta ihmistä ja tuo mukanaan yllättävää ystävyyttä.



Kannen suunnittelu Riikka Turkulainen


Kirjassa on sivuja 448 ja löytyy myös äänikirjapalveluista. 
Lukuaikaa voidaan pidentää, jos tuntuu siltä, että kuukausi ei riitä?

Clare Pooley on englantilainen kirjailija, joka on valmistunut Cambridgen yliopistosta ja työskenteli 20 vuotta mainostoimistossa, kunnes jäi kotiäidiksi ja alkoi kirjoittaa blogia. Siinä hän kertoi selättämästään päihderiippuvuudesta ja julkaisi myöhemmin aiheesta alkoholistiäidin muistelmat. 
Paljastettuaan henkilökohtaisesti, kuinka näennäisen täydellinen elämä olikin ollut jotain ihan muuta, syttyi kipinä esikoisromaaniin Totuushaaste.

Löysin tämän kirjan luettavaksi, kun kirjaston sivuilla oli Pooleyn uusin (?) kirja. Ajattelin sen olevan hankala saada nopeasti luettavaksi ja tutkin, mitä muuta hän on kirjoittanut. 
Googlen kautta pääsin lukemaan kirjasta muutaman sivun ja sen perusteella päädyin valitsemaan luettavaksi tämän kirjan. 

*******

Otan ilman muuta vastaan kritiikkiä kirjavalinnoille, mutta olen ajatellut asiaa siltä kantilta, että kun on kesä ja maailmantilanne se mikä on, luetaan vähän kevyempiä hyvän mielen kirjoja. 
Olen iloinen, että olette tarttuneet valitsemiini kirjoihin - olen samalla saanut teiltä vinkkejä siitä millaisia kirjoja te luette. Niiden pohjalta on helpompi etsiä luettavaa niin, että tulisi jokaiselle jotakin, eikä vain minun mieleni mukaisia kirjoja ☺️

Mukavaa ja lämmintä heinäkuuta; luetaan ulkona viltin päällä tai sisällä viltin alla 🌞 (Muistakaa aurinkorasva ja hellehattu)


Ja kirjojahan voi tietenkin kommentoida sitä mukaa kun ne on lukenut - ei näille ole niin tarkkoja lukuaikoja, eihän? Eli vaikka uusi kirja on jo "tullut" luettavaksi, ei mitään hätää: jos edellinen kirja on kesken, kirjoita mielipiteesi ja ajatuksesi vaikka syyskuussa jos ei aiemmin ole aikaa - kaikista kommenteista tulee minulle viesti sähköpostiin, jotta voin vastata sinulle.

14 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta. Laitoin varaukseen. Vähän hirvittää paksu kirja, kun on paljon muutakin luettavaa ja kuunneltavaa odottamassa, mutta katsotaan kuinka käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan rauhassa 😊 Käytetään aikaa lukemiseen/kuunteluun niin paljon kuin tarvitaan.

      Poista
  2. Kirja on varattuna ja hakemista vaille. Paljon on siis luettavaa :-). Paksun kirjan huonopuoli on sen kannattelu :-) mutta muuten tykkään kyllä että jos pääsee mukavasti juoneen kiinni ja kirjoittajan tyyliin sisään niin ei ainakaan tarina lopu kesken.
    Minä ainakin mielelläni kommentoin heti kun kirjan viimeisen kerran käsistäni lasken niin tunnelma ja tarina on tuoreessa muistissa.
    Kesällä lukeminen on minulla ehkä vähän eri tahtista kuin talvella ? , mutta haaste on jälleen kerran otettu vastaan. Kiitos siitä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen jonossa 1. Pitää siis odottaa hetkinen. Olen ratkaissut tuon kirjojen kannattelun tyynyllä - siis jos luen istuma-asennossa 😄 Iltalukemisena paksut kirjat usein herättävät, kun kopsahtavat nenään tai otsaan.
      Ei tehdä lukemisesta työtä 👷- rennolla otteella ja ajan kanssa 👍

      Poista
  3. Hyvään saumaan tuli uutta kuunneltavaa. Puuhastelen tyttärelle synttäreitä lauantaiksi. Sehän tietää kaikenlaista järjestelyä mitä voi vauhdittaa laittamalla kirja pyörimään. Yritän myös muistaa kuunnella, jotta pysyisin juonessa mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti kuuntelu ei häiritse valmisteluja 😉🫣
      Hauskoja synttäreitä ja onnea synttärisankarille!

      Poista
  4. Kirja on osin luettu ja osin kuunneltu. Latasin sekä äänikirjan että e-kirjan ja niitä luin/kuuntelin olosuhteiden mukaan: neuloessa kuuntelin, liikennevälineissä luin.
    Alkuteos on englanninkielinen. Näitä en mielelläni lue suomeksi, koska mielessäni käännän tekstiä tai mietin, mikä on alkukielinen versio. Englanninkieliset luen joko englanniksi tai ruotsiksi. Nyt luin siis version nimeltään: Ärlighetsprojektet.
    Kyseessä on varsinainen hyvän mielen kirja, eli feel-good-osastolla ollaan ja romantiikkaa mukana. Kehykseksi on otettu kirja, joka lähtee omalle kierrokselleen liittäen yhteen hyvin erilaiset ihmiset. E-kirjaa lukiessa näkee montako prosenttia kirjasta on lukenut. Oli hauska huomata että runsaan 40% kohdalla tapahtuu käänne, n. 80% kohdalla seuraa yllätys ja 90% kohdalla aletaan valmistella loppuratkaisua ja niin kuin hyvän mielen kirjassa pitääkin, tiedossa on happy end. Vähän kaavamaista, mutta se kuuluu asiaan. Välillä on hyvä lukea hyvän mielen kirjoja. Pöllökin totesi, että maailmassa on nyt niin paljon ikävää ja surua, että on hyvä muistuttaa itselleen jonkin asian olevan hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olitkin nopea kuuntelija/lukija, vaikka kirja näyttää paksulta - itse olen vielä aika alussa.
      Mukava lukea (tuntuu hassulta sanoa tähän kohtaan "kuulla" ☺️), että valinta osui oikeaan: hyvän mielen kirja.
      Kadehdin vähän taitojasi kuunnella ja lukea kirjoja vierailla kielillä, oma kielitaitoni ei siihen riitä.
      Itse olen tosiaan vasta aika alussa kirjassa, mutta tuli mieleen, että onko tämä meidän blogimaailmamme - blogirinkimme, omanlaisensa "vihko", versio siitä, joka kirjassa kiertää. kierrostaan?
      Kiitos kun tartuit kirjaan ☺️

      Poista
  5. Kuunneltu. BB palvelussa olikin hyvä lukija. Komppaan Puikoillanikin -kommenttia. Hatunnosto myös kirjailijalle, jonka unelma täyttyi ja sai kirjoitettuja julkaistua tämän kirjan. Mieleen palasi taas salainen unelma oman Kirjan kirjoittamisesta. Ehkä seuraavassa elämässä 🤭

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nopea olit sinäkin - minulla on taas Nukkumatti häirinnyt lukemista...
      Sinun ja Puikoillankin kommenteista päättelen, että kirja ei ollut ainakaan ihan tylsimmästä päästä, vaan vei ainakin kuuntelun ajaksi pois arjesta muiden maailmaan.
      Sinullakin salainen unelma oman Kirjan kirjoittamisesta. Etpä taida olla ainoa 😉☺️

      Poista
  6. Äsken eli tänään sain kirjan Totuushaaste loppuun luettua, aloitin sen heti 2.7. kun hain kirjan kirjastosta. 2 vrk meni lukiessa ja pidin tästä kirjasta tosi paljon. Ei tuntunut yhtään pitkältä lukea tätä, kirjan tarina vei mukanaan ja luvut olivat mukavan lyhyitä, kertoen aina yhden ihmisen näkökulmasta asiasta.
    Kirja oli valloittava kertomus, jonka luvut olivat nimetty selkeästi kunkin ihmisen elämästä kertoviksi. Loppujen lopuksi Totuushaaste- vihkon kertomukset auttoivat elämästään kirjoittaneita ja sitten niitä lukeneita ihmisiä tulemaan ehkä vähän paremmiksi ihmisiksi, korjaamaan omia tekojaan ja puutteitaan ja auttamaan muitakin. Huomasin minäkin nuo "käänteet" kirjassa, käänteet joissa asiat muljahtivatkin yllättäen vähän eri asentoon ;D
    Lopulta paljastuikin väärinkäsityksiä ja suorastaan valheita, joita joku kirjoittaja oli väittänyt totuuksiksi. Siinä lentelivät niin sanat, kuin joulukakkukin, kun salattuja asioita paljastui. Tämä oli hyvin viihdyttävä kirja ja oikein mukava ja piristävä luettava.
    Tämä kirja oli varmasti tämän kevään lukemistani yksi parhaista, ainakin toistaiseksi. Vaikka en ehkä ihan näin paksuja kirjoja yleensä kannakaan kirjastosta.
    Kiitokset Pöllölle taas tästä hyvästä kirjasta, jota en varmaan muuten olisi löytänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilie ☺️
      Olette olleet nopeita lukijoita/kuuntelijoita, vaikka kirjassa on sivuja noinkin paljon. Itse olen vasta puolivälissä, ei siksi etteikö kirjan tarina olisi kiehtova ja mielenkiintoinen, ristipistot vain ovat vieneet mennessään ja lukeminen on jäänyt iltoihin.
      Joulukakun lentely - lienenköhän jo lähellä sitä 🤔☺️.

      Poista
  7. Kirja luettu.
    Juoni oli ihan mielenkiintoinen ja alku mukaansa tempaava. Värikkäästi kuvattu henkilöitä ja heidän taustojaan.Välillä tarina tosin meni vähän liian naiviksi minun makuuni. Ja sellaiset 100 sivua olisi hyvin voinut jättää pois ilman , että juoni siitä olisi kärsinyt ??
    Olen jo pitkään jättänyt lukematta sellaisia (turhan) romanttisia kirjoja tai katsomatta elokuvia joissa juoni on lähes itsestään selvä. Rakastavaiset saa toisensa; ennemmin tai myöhemmin :-).
    Tosin olihan tässä kirjassa paljon muutakin kuin rakastavaisten juttua ja jätti ihan ajattelemisen aihetta siitä miten välillä pienilläkin teoilla voi auttaa tai tukea lähimmäisiään.Ja se voi olla ratkaisevaa juuri sillä hetkellä.
    Kesäinen, kepeä, selkeä, helppolukuinen kirja. Annetaan siis hyvän kiertää !
    Kiitos taas Pöllö :-).

    VastaaPoista
  8. No nyt valmista. Minulta nimittäin loppui lukuaika reilu tunti ennen kirjan loppua. En viitsi ainakaan vielä ostaa lisäaikaa, joten odotin.
    Kirjasta tykkäsin. Oli helppo pysyä juonessa mukana vaikka henkilöitä oli kuitenkin jokunen. Asiaa varmaan auttoi, kun jokainen luku käsitteli vain yhden ihmisen näkökantaa ja kun luvut olivat lyhyitä. Mukavan kevyttä ja helppoa. Luen tässä samalla Hurinin lasten tarinaa, joka on niitä Tolkienin pojan toimittamia Tolkienin kirjoituksia. Siinä riittää hankalia sanoja, paljon henkilöitä ja paikkoja, termejä ja nimityksiä, viittauksia historiaan ja muistumia tulevasta. Sen jälkeen on rentouttavaa kuunnella jotain normaalien ihmisten normaalia elämää.
    Normaaliahan kaikki on tuossa kirjassa, vaikka henkilöt ovat hyvin erilaisia. Kaikki ovat omassa kategoriassaan hyvin inhimillisiä. Usein syntyi ajatus, että hyvin vastaavalla tavalla minäkin teen elämästäni turhan vaikeaa. Se todenpuhuminen on tietyissä tilanteissa yllättävän hankalaa. Ja vaikkei suoraan valehtelisi, niin ehkä vähän siloittelua kuitenkin.
    Kirja ei tuntunut pitkältä, enkä kokenut mitään turhaksi, sen verran hyvin juoni tempaisi mukaansa. Minä luen nykyisin aika vähän romantiikkaa, mutta nyt tuntuu, että tällaiset kirjat olisivat välillä hyviä keventämään elämää. Osaiskohan joku suositella jotain? Ajattelin, että jos tilaisin tämän Pooleyn toisen kirjan. Näytti olevan pokkarina.
    Onnelliset loput on aina hyviä Tosin nuori australialainen joutui pettymään, mutta sehän kuuluu nuoruuteen.
    Koko tarinan aloittajan loppu oli hyvin tyylikäs.
    Kiitos taas Pöllö. Tämä oli virkistävää. Palaan Tolkienin pariin odottamaan uutta.

    VastaaPoista

Osallistu rohkeasti Lukupiirin keskusteluun - olit sitten lukenut tai kuunnellut kirjan, nyt tai joskus aiemmin. Kaikki kommentit, knoppitieto ja vinkit luettaviksi kirjoiksi; kerro pois!

Lukupiiri 5/2025 - Clare Pooley: Totuushaaste

  Kaikki valehtelevat elämästään. Entä jos kertoisikin totuuden? 79-vuotias taiteilija Julian kirjoittaa kipeästä yksinäisyydestään vihkoon,...