Huhtikuu on vaihtunut toukokuu ja mökkikausi alkanut ihan toden teolla. Sehän tarkoittaa sitä, että kesämökeillä aletaan nikkaroimaan kaikenlaista, isompaa ja pienempää.
Siitä kertoo toukokuun lukupiirin kirjakin: rantasaunan rakentamisesta.
On kesä ja on hanke, on rantasauna, vaikka ei ole rantaa ja saunankin paikalla kohoaa sähköpylväs. Syytä on kuitenkin nähdä kauemmaksi: siihen iltaan kun astelee kiviaidan viertä saunalle ja pulahtaa lampeensa uimaan.
Niin, minkä kiviaidan?
Rajanaapuri on kertomus kahdesta miehestä, naapurista joka tekee ja kertojasta joka ei tee.
Kertojalla on asiat hyvin ja järjestyksessä: hän katselee valmistalonsa ikkunoista, miten naapuri ryhtyy tuumasta toiseen.
Kertoja seuraa kiikareillaan naapurin kuutta lasta ja ihanaa vaimoa, jota ei tietenkään pitäisi katsella.
Hillittömän hauskaksi ja elämää humaanisti tarkastelevaksi Rajanaapurissa naapuruksia yhdistää kuitenkin yksi asia: pelko. Toinen heistä pelkää kuolemaa, toinen elämää.
Roope Lipastin kolumneihin tykästyneenä valitsin tämän toukokuun kirjaksi ja toivon, että kirjaston kuvaus pitää sen mitä lupaa.
Olenkin käynyt jo useampana päivänä katsomassa, joten kiitos.
VastaaPoistaPahoittelut, kun taas venyi. Yritin kovasti olla ajoissa, mutta näin kävi 😔
PoistaEi ollut tarkoitus moittia tai hoputtaa. Totesin vain. On helpompaa, jos joku toinen valitsee kuunneltavat kirjat, vaikka olen jo oppinut itsekin valitsemaan.
PoistaEn toki moitteeksi ottanutkaan - ei hätää 🤗
PoistaMinä olen aina ollut viime tipan ihminen - ja Poika -parka on perinyt sen ominaisuuden minulta.
Kiitos haasteesta. Kirja löytyi ihan lähikirjaston hyllystä. Roope Lipasti on tuttu kolumnistina useammassakin lehdessä. En ole noteerannut, että hän on kirjoittanut myös kirjoja. Niitä näkyi kirjaston hyllyssä olevankin muutama.
VastaaPoistaLipastin kolumnit ovat minusta olleet viihdyttäviä, mutta kirjoihinsa en ole tullut koskaan tarttuneeksi.
PoistaKatsotaan kuinka rantasaunan käy 😄
No onhan kiva...muutaman kirjan häneltä olen lukenut, en muistaakseni tätä. Mutta on hyvin mukavia luettavia olleet. Just kävin kirjastossa tänään, olisinpa avannut läppärin ennen lähtöä. Mutta käynpä uudelleen. :))
VastaaPoistaVoi harmi, että ehdit juuri käydä kirjastossa - onneksi siellä ei lasketa käyntikertoja ja suljeta ovea nenän edestä kun kuukauden käyntikerrat tulee täys 😉😉
PoistaLipasti taitaa olla nopeaa luettavaa - kolumnit ainakin - joten aikaa vielä on.
Varattuna on ja kuulostaa juuri sellaisesta kepeältä kesälukemiselta. Palataan asiaan ja kiitos !
VastaaPoistaMinullakin kirja odottaa kirjastossa noutamista; taidetaan tämä päivä vielä "loisia" kotona 😄
PoistaToivottavasti Lipasti viihdyttää!
Pari päivää sitten sain tämän luettua. Kirjassa sattuu niin monia hauskoja ja yllättäviä tapahtumia, että saa nauraa kyllä monesti. Vaikka kyllä niissä on myös traagisiakin sattumia, mutta naapuri sai kuitenkin henkensä säilyttää, ettei kuollut naulapyssyn nauloihin pudotessaan katolta. Hauska kirja naapurista jonka ideat eivät lopu "pieniin" vastoinkäymisiin :) Ja uudet ideat on heti mielessä entisten valmistuttua.
VastaaPoistaTulee mieleen, joko Lipasti on itse tällainen puuha-pete, tai hän on käynyt meidän naapurissa katselemassa minun mieheni tekemisiä. Hän oli myös tällainen puuha-pete. Kun sai mieleensä jonkun idean, niin eikun tekemään. Hän sai aikaiseksi pihalle muutamia rakennuksia (luvista välittämättä), teki mitä halusi, purki koneita ja korjasi, sai yleensä ne kasattuakin, esim traktorit. Ei iskenyt naulapyssyllä itseensä, mutta kyllä kerran upotti traktorinsa kasvimaan alla olleeseen mutasuohon, senjälkeen sain kasvattaa rauhassa kasvimaalla kateviljelyllä syväpenkeissa kasvikseni :) Joo, toiset on tekijöitä ja toiset katsojia, ilman halua tai osaamista kokeilla tekemistä.
Vähän yllätyin kun tämä on Lipastin ensimmäinen romaani aikuisille. Pari tämän jälkeen ilmestynyttä romaania olin lukenut myös.
Kyllä pidin tästä kirjasta paljon.
Kiitos Emilie - kiva, että osui hyvä kirja luettavaksi. Näitä kirjoja valitessa löytää itsellekin aina uutta luettavaa (vanhoja lukemattomien listalle), niin kuin nyt nämä Lipastin pari uudempaa romaania, kiitos vinkistä.
PoistaMeillä mietitään ja mietitään, ennen kuin tehdään, mietitään niin, että minä hermostun ja melkein lähden jos ostamaan tarvittavan asian tai pyydän kylältä jonkun muun tekemään. Ei ole turhan hätäinen tuo Mursu 😊
Minustakin tämä oli hauska. Tragikoomisia persoonia. Toisella riittää aikaa ja inspiraatiota touhuta ja yrittää kuutakin taivaalta. Toinen seuraa kaipaava yksinäinen, toisten asioihinkin puuttuva naapuri, joka ei vaan osaa pysyä poissa.
VastaaPoistaVielä hauskemman tästä teki se, että olin pihalla välillä kuunnellessani kannoin puita vajaan kun naapurin huilenheittäjä tuli meidän pihalle juttelemaan 😅 Meinasi pokka pettää.
Puutarhatuoli ja olutpullo - mitäpä siitä muuta, on kuin tositv kun seuraa naapurin saunan rakentamista. Opettaja lomalla, ei sotke käsiään.
PoistaVoin nähdä sieluni silmin, miten olet pidätellyt pokkaasi naapurin edessä puita vajaan kantaessasi ja toinen jaarittelee 😄
Roope Lipasti on tullut tutuksi kolumneistaan ja tässä kirjassa tunnistinkin hänen kirjoitustyylinsä. Hyviä havaintoja ja vaihtelevaa kieltä. Naapurin ja kertojaminän filosofiset keskustelut saunan rakentamisen aikana ovat herkullisia. Moni tunnistaa naapurin kaltaisen tee-se-itse-miehen prototyypin; kaoottinen pellepeloton, joka tekee ensin ja miettii sitten. Innostuu lannistumatta aina uudestaan ja koko projektin aikan kiroaa vain kerran.
VastaaPoistaKertojaminä on lapseton leskimies. Naapurin vaimon hehkeys herättää miehessä naisenkaipuun, joka saa traagisuudessaan aikaan omat koomiset tilanteensa.
Kiitos Pöllö, hauskasta valinnasta toukokuun kirjaksi.
Kiitos Puikoillanikin - kiva, että pidit kirjasta.
PoistaMinä löysin tästä kirjasta oikeastaan meidän Ystävä-Naapurimme, joka on myös varsinainen pellepeloton ja tee-se-itse -mies - terveyskeskuksen vakiasiakas 😊
Minäkin Lipastiin olen tutustunut kolumnien kautta ja sama letkeä humoristinen tyyli on tässäkin kirjassa.
VastaaPoistaTunnistan hitusen itseäni tuossa touhottajassa ; varsinkin Touhulassa teen usein ennenkuin suunnittelen ja minulla on naapuri joka tekee kaiken viimeisen päälle ja ajan kanssa. Olemme siis toistemme vastakohdat :-) kuten nuo kirjan sankaritkin.
Kirjan kaatopaikkatarinasta taas tuli mieleen se aika kun vielä oli ns. avokaatopaikkoja ja kerran kun sinne oltiin viemässä remonttijätettä niin joku oli siististi pinonnut 12 ikkunaa siihen kaatiksen reunustalle. Vanhoja hyvästä puusta tehtyjä ja ihan ehjät lasitkin. Pakko saada ne mukaan:-). Ja hyvin ovat nekin paikkansa löytäneet. Enää yksi on liiterissä jäljellä. Kaatopaikkakierrätystä ei valitettavasti voi enää harrastaa kun on ne tyhmät laarit ! :-))).
Kiva leppoisa kirja ja justiinsa sopivaa luettavaa Touhulan kesäiltaan.
Kiitos Pöllö !
Kiitos Terhi - kiva, että osui hyvää luettavaa Touhulaan!
PoistaTaas kävi niin, että kirja vaihtui äänikirjaksi ja silloin tällöin oli etsittävä kuunneltu kohta kirjasta ja lukea se ääneen Mursulle.
VastaaPoistaItse opettelin pari kesää sitten käyttämään naulapyssyä, nyt hirvittää mitä oikein olisikaan voinut käydä 😄
Mutta sitkeä ja sinnikäs mies oli rantasaunan rakentaja, ei antanut periksi pienten vastoinkäymisten edessä. Suomalainen mies. Ja kunnon naapuri auttaa, vaikka taisi olla vähän ketunhäntä kainalossa naapurilla. Mutta sauna valmistui, ensilöylyt otettiin ja naapurisopu säilyi - kertojan haaveiluista huolimatta.
Tunnustus:
Kun etsin kirjaa tälle toukokuulle ja tämä Lipastin Rajanaapuri osui kohdalle, luin takakansitekstin ja hymyilin taas itsekseni: tässäpä just sopiva kirja: mummolan vanha sauna ns. museoitiin huonokuntoisena, otettiin pois käytöstä. Vapun jälkeen tontille, kahden järven väliin sinne oli tarkoitus pystyttää tynnyrisauna 😄
En tiedä mikä on tynnyrisaunan tilanne tällä hetkellä, mutta ehkäpä se on valmis saunottavaksi kun toukokuu vaihtuu kesäkuuksi.
Naulapyssy kuulostaa aika pahalta :-)). Minä naulaan mieluummin vasaralla; tosin aika monta kertaa olen sormeeni osunut ettei sekään ihan vaaratonta ole.
VastaaPoistaTynnyrisauna kuulostaa oikein, oikein kodikkaalta. Sellaista katselin Touhulassa alkuun kun sen oma sauna myytiin purkukuntoisena. Kari sen sitten kuitenkin herätti uudelleen henkiin :-)).
Avasitpa taas muistojen arkun "naulapyssyllä ja vasaralla" - kumpikaan ei liity muistoon, mutta kerron tarinan Pöllönkulman puolella muidenkin iloksi.
PoistaMeidänkin sauna kaipaisi korjausta, mutta vaatii paljon paljon työtä ennen sitä - voi olla, että jää korjaamatta ☹️
Oli viihdyttävä kirja - ja yllätyksellinen. En uskonut, että sauna valmistuu, mutta niinpä vain. Epäuskooni kait vaikutti kertojan suhtautuminen rakentajaan. Tykkäsin niin tästä puuhakkaasta miehestä, joka ei antanut minkään lannistaa itseään. Tokihan sitä kätevä ihminen tekee mitä vain. Ja ne mietteet siellä sairasvuoteella, luettelo asioista, jotka hän on oppinut siihen mennessä. Loistavia ajatuksia. Pitäisikö minunkin listaihmisenä ruveta kirjaamaan, mitä kaikkea on elämän varrella tarttunut liepeisiin. Se besserwisser kertoja oli kyllä turhan täynnä itseään, kun kuvitteli, että naapurin rouva vaihtaisi häneen, ikäänkuin hyvin leikattu nurmikko korvaisi säkenöivän mielikuvituksen. Tokihan minua kosketti se naisen kaipuu. Toivottavasti hän löytää itselleen jonkun sopivan mahdollisimman pian. Roope Lipasti oli minulle täysin tuntematon, mutta voisin lukea lisääkin - tai kuunnella. Kuunteluun tämä sopi hyvin. Tuli kuunnelluksi moneen kertaan, kun usein nukahdin kesken kaiken.
VastaaPoistaJa kappas. Tässä, kun kirjoittelin, Pöllö antoikin uuden kirjan, joka vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Kiitos Kotitonttu hienosta pohdiskelusta; allekirjoitan ajatuksesi täysin.
PoistaEn suinkaan halua yleistää, mutta kertoja, opettaja, hän kai katsoi vuoden työnsä tehdyksi, olihan hän kesälomalla. Hänelle riitti se nurmikonleikkuu ja jos nyt sitten vähän sitä naapuria auttoi hänen sairaalassa ollessaan - tosiaan ikään kuin odottaen naapurin rouvalta "palkintoa" hyvin tehdystä työstä.