Lukupiiri 9/2025 - Tiina Forsman: Annikki Nissinen selvittää murhan

"Jokaisessa meissä asuu pieni Neiti Marple" - vai asuuko?

Kovin moni ainakin dekkareita lukee ja viimekertainen yritykseni löytää dekkari luettavaksi meni melkoisesti hutiin. 

Tämän kertaisesta kirjasta kirjaston sivuilla kerrotaan mm. "jännitys, salapoliisikirjallisuus, rikoskirjallisuus, murha -> tutkimus jne" Mutta myös huumori. 

Marketin kalatiskin myyjä Annikki Niskanen löytää henkilöautosta ruumiin ollessaan sauvakävelyllä Espoon Hanasaaressa. 

Hän ilmoittaa löydöstään poliisille, mutta ryhtyy myös omatoimisesti tutkimaan murhaa, sillä television rikossarjojen suurkuluttajana hän on mielestään oiva asiantuntija. 

Avuinaan hänellä on uteliaisuus, tarmokkuus ja vilkas mielikuvitus.
Kun hän tutustuu inkeriläiseen paluumuuttajaan Helmi Orlovaan, tutkimukset saavat aivan uusia ulottuvuuksia. 

Mitä mahtavat naiset tutkimuksissaan löytää ja saavatko he poliisilta kiitosta avusta? 

Päästäisiinkö tällä jo vähän lähemmäs dekkariteemaa 😜

Löytyy äänikirjana ja e-kirjana BookBeatista, Storytelistä ja Nextorysta

Kysymys:
Pidetäänkö joulukuussa joululoma vai luetaanko jotain jouluista? 

Lukupiiri 8/2025 - Tuomas Mustikainen, Jussi Sudenlehti: Vaiennut kaupunki

 Milloin hyvään pyrkivä ihminen lakkaa olemasta hyvä?

Sitä kysyy tositapahtumiin perustuva rikosromaani, jossa Lappeenrannassa keväällä 1961 vaimonsa ja kolme tytärtään surmannut pankinjohtaja kertoo viranomaisille tehneensä surmatyöt säilyttääkseen kunniansa.

Oman kunniansa? 

Tragedia tavoittaa sanomalehtimies Eino Herasen, joka haluaa ymmärtää pahuuden syvintä olemusta ja lähtee entiseen kotikaupunkiinsa tutkimaan tapausta. Hän törmää kuitenkin vain vaikenemisen kulttuuriin, valheisiin ja puolitotuuksiin. 

Tapausta selvittäessään Heranen huomaa siinä yhtymäkohtia omaan sukuhistoriaansa ja alkaa vajota osaksi kaupungin salaisuutta. Miksi kaupunkilaiset vaikuttavat suojelevan murhaajaa ja pitävän tätä edelleen arvossa?

Vaiennut kaupunki on Pahuuden anatomia -trilogian itsenäinen avausosa. 

Tuomas Mustikainen (s. 1985) on lappeenrantalainen kirjailija ja toimittaja, joka kuuli kirjan pohjana olleesta tragediasta poliisi-isoisältään.                                                                                

Jussi Sudenlehti (s. 1982) on kirjailija ja psykoterapeutti, joka on kiinnostunut ihmismielen pimeistä puolista. 

 Kannen suunnittelija Jussi Kaakinen.                                                                                                                   

Lukupiirin lukijoissa on monia, jotka pitävät dekkareista ja jännityksestä - tunnustan, että minä en oikein osaa kirjoja lajitella oikeisiin ryhmiin. 
Ajattelin kuitenkin, että josko tällä kertaa luettaisiin jotain vähän jännittävämpää ja kun tänään kerrankin oli kirjastossa aikaa muuhunkin kun vain vaihtaa nopeasti luetut varattuihin, niin käteeni osui muiden muassa tämä. 

Tuttua vai uutta? Trilogia tämäkin, onko tämän kahdesta muusta osasta luettavaksi? 

Kirja löytyy myös sekä BookBeatista että Storytelistä. 

Ja hei, muistattehan, että kommentoida saa, vaikka olisi lukenut kirjan joskus aikaisemminkin 👍😊

Jännittävää lokakuuta! 

Uutta kirjaa odotellessa - millaisia lukijoita te olette?

Olen tänään etsinyt seuraavaa kirjaa luettavaksi ja samalla silmäillyt kommenttejanne itselläni vielä kesken olevasta Syksystä. 

Ollaan luettu jo seitsemän kirjaa yhdessä, ISO kiitos teille! Toivottavasti jaksatte jatkaa.

Uutta luettavaa etsiessäni olen silmäillyt blogeistanne lukemianne kirjoja, ketkä olette niitä muistiin kirjanneet, ja tietenkin kun olen perusluonteeltani utelias - aina nokka joka paikassa, niin yritin pelkkien kirjojen perusteella miettiä millaisia lukijoita/kuuntelijoita te olette? 

Pakko ei tietenkään ole kertoa, vaikka utelias olenkin, niin ei kaikki minulle kuulu 😄

Minä olen oppinut lukemaan ensimmäisellä luokalla, ensimmäisellä viikolla. 
Äiti yritti opettaa minua lukemaan kesällä ennen koulun alkua, mutta en vain oppinut, mutta opettaja tiesi oikeat keinot.

Siitä lähtien olen lukenut. Koulussa oli oma kirjasto; yhden luokkahuoneen seinän levyinen kirjasto joka avattiin joka perjantai. Kuuden vuoden aikana luin sen aasta ööhön. 
Ja siinä välissä kävin mummon kanssa kirjastoautolla ja lainasin kirjoja ja joulu- ja syntymäpäivälahjaksi sain aina kirjoja. Äiti ja isä lukivat myös.

Ennen olin sitä mieltä, että kun kirjan avaa ja lukemisen aloittaa, kirja on luettava loppuun, oli mikä oli. Ja ennen luin kaikkea mitä käsiini sain. 
Nyt olen antanut vähän periksi: jos kirjan tarina ei lähde "lentoon", luen 50 sivua. Jos kirja on paksumpi, 100 sivua. Mutta jos ei niin ei, kirjan saa jättää keskenkin.
Sen voi joskus lainata vaikka uudestaan ja yrittää uudelleen - voi olla parempi hetki. 

Harvemmin kirjastossa tulee muuten vain harhailtua, kun kirjavinkkejä tulee aina jostain päin: teen varauksen netissä ja kun siitä tulee ilmoitus, käyn sen hakemassa ja samalla käyn katsomassa palautetut, sitten uutuudet ja viimeisimpänä suositukset. 

Luen paljon kotimaista kevyttä kirjallisuutta, minun sanoin "aivot narikkaan" -kirjoja. 
Joskus käsiin osuu jonkun vinkin (blogista, lehdestä, kirjastosta) kautta joku tiettyyn aikaan, paikkaan, henkilöön liittyvä kirja. Elämäkertoja luen aika harvoin.

Äidin ansiota tai syytä, kummin vain, on se, että olen oppinut lukemaan dekkareitakin. Vaikka lapsena luinkin Viisikkoni ja Neiti Etsivät ja muut; 3 etsivää, SOS, niin aikuisena dekkareiden lukeminen jäi. 

Kirjoja kuuntelen Saavutettavuuspalvelu Celian kautta. 
Olen aikanaan saanut sinne tunnukset, minkäpä muun kuin Riesan takia, kun en alkuun nähnyt kunnolla enkä leikatun olkapään vuoksi pystynyt kannattelemaan kirjoja pitkään. 

Tykkäisin lukea illalla sängyssä, mutta lukeminen jää usein muutamaan sivuun ja sitten KOPS. Herään siihen kun kirjan kansi kopsahtaa nenään. 

Äänikirjat on käsitöiden tekijälle loistokeksintö - ja bluetooth kuulokkeet 👍

"Suurin saavutukseni" on kaksi vuotta sitten kuuntelemani Volter Kilven Alastalon salissa, yhteensä 36 tuntia. 👍😄 Sukkia kutoessa meni syksy mukavasti - ja kyllä vain se oli loppujen lopuksi ihan hyvä kirja. 

Listoja rakastavana minulla on Google Drivessa lukemattomien kirjojen lista, jossa on tällä hetkellä 365 kirjaa + muutama kirjailija joiden kirjat pitäisi lukea ja sitten entisen "oman kirjaston" vanhat lukupiirikirjat, ainakin reilun 10 vuoden takaa. 

Tällainen kirja-addikti minä olen. 

Lukupiiri 7/2025 - Ali Smith: Syksy

Syksy. Aika sumujen ja satoisuuden. 
Kaksi ystävää: satavuotias Daniel ja vuonna 1984 syntynyt Elisabeth, pohtivat sekä tulevaa että mennyttä historiallisen kesän revittyä Yhdistyneen kuningaskunnan kahtia.

Rakkaus on voitettu, rakkaus on menetetty. Toivo kulkee käsi kädessä toivottomuuden kanssa. Vuoden ajat seuraavat toisiaan, kuten aina ennenkin. 

Ali Smith britannialainen kirjailija, joka on kirjoittanut useita romaaneja. 
Vuonna 2017 kirjoitettua ja vuonna 2022 Kristiina Drews'n suomentamaa kirjaa kuvaillaan seuraavasti: 

Syksy on Vuodenaika -kvartetin ensimmäinen osa, unohtumaton tarina ikääntymisestä, ajasta ja rakkaudesta - sekä tarinoista itsestään.

Nimeltään kirja sopii uuden vuodenajan aloitukseen, aiheesta en niinkään tiedä, mutta luetaan ja katsotaan, kenen yöpöydälle kvartetin muut osat päätyvät 😊

Löytyy sekä BookBeatista että Storytelistä, ken tahtoo kuunnella. 

"Katsokaa lehtiä putoaa,

keltaista, punaista, ruskeaa.

Pöllövaari huutaa - Huuu!

Metsässä on syyskuu."

Lukupiiri 6/2025 - Vaula Norrena: LITTANA kielletyn lapsen tarina

Tositarina kiinalaisesta perheestä, johon kiinalaisen yhden lapsen poliitikan aikaan syntyi esikoistyttären jälkeen toivotun pojan jälkeen toinenkin tytär. 

Poikalapsia pidettiin siihen aikaan verrattoman arvokkaina ja kun toinenkin lapsi oli tyttö, siitä koitui sekä perheelle että tytölle kovia seuraamuksia. 

Tytön ollessa 5-vuotias, perhe muutti Suomeen. Tyttö oppi nopeasti suomen kielen ja sai toimia vanhempiensa ja näiden tuttavaperheiden asiainhoitajana ja lapsityöntekijänä ravintolassa. 

Millaista oli elää kahden kulttuurin ristipaineessa, kärsien samalla perheen sisäisistä jännitteistä, kamppaillen omasta identiteetistään?

Ajan mittaan tytöstä kasvoi vastoinkäymisistä huolimatta suomalaisesta yhteiskunnasta paikkansa löytänyt määrätietoinen ja yritteliäs nainen,
Jenni Chen-Ye.

Lastu-kirjastot kertoo kirjasta, että se on mukaansatempaava kertomus rikkinäisestä historiasta. Se on tärkeä ja ajankohtainen (2023) puheenvuoro maahanmuuttajien asemasta ja kulttuurien kohtaamisesta Suomessa.

Vaula Norrena (s. 1959) on vantaalainen yhteiskuntatieteilijä. Hän on tehnyt työuransa kulutuskulttuurin ja mainonnan tutkijana omassa yrityksessään. 
Littana on Vaula Norrenan ensimmäinen kirja. 

Littana löytyy myös BookBeatista ja Storytelistä.

Luettavaksi kirja löytyi ja valikoitui kun selailin eri kirjastojen lukupiirien kirjavalikoimia.

Ja sivuja kirjassa on 297, olitte viimeksikin niin nopeita, että uskalsin ottaa tämän, vaikka sivuja on kolmisensataa. 

Lukuiloa elokuulle! 

Lukupiiri 5/2025 - Clare Pooley: Totuushaaste

 Kaikki valehtelevat elämästään. Entä jos kertoisikin totuuden?

79-vuotias taiteilija Julian kirjoittaa kipeästä yksinäisyydestään vihkoon, jonka nimeää Totuushaasteeksi. Hän jättää sen Monican kahvilaan ja Monica sen löytää, on mies jo kadonnut. 
Monican luettua Julianin kirjoittamat ajatukset, hän kirjoittaa omat kaipuunsa ja ajatuksensa.

Niin Totuushaaste etenee ja täyttyy aidoista tarinoista. Pian etenee myös hyvien tekojen ketju, kun vihko vie yhteen kuusi toisilleen vierasta ihmistä ja tuo mukanaan yllättävää ystävyyttä.

Kannen suunnittelu Riikka Turkulainen

Kirjassa on sivuja 448 ja löytyy myös äänikirjapalveluista. 
Lukuaikaa voidaan pidentää, jos tuntuu siltä, että kuukausi ei riitä?

Clare Pooley on englantilainen kirjailija, joka on valmistunut Cambridgen yliopistosta ja työskenteli 20 vuotta mainostoimistossa, kunnes jäi kotiäidiksi ja alkoi kirjoittaa blogia. Siinä hän kertoi selättämästään päihderiippuvuudesta ja julkaisi myöhemmin aiheesta alkoholistiäidin muistelmat. 

Paljastettuaan henkilökohtaisesti, kuinka näennäisen täydellinen elämä olikin ollut jotain ihan muuta, syttyi kipinä esikoisromaaniin Totuushaaste.

Löysin tämän kirjan luettavaksi, kun kirjaston sivuilla oli Pooleyn uusin (?) kirja. Ajattelin sen olevan hankala saada nopeasti luettavaksi ja tutkin, mitä muuta hän on kirjoittanut. 
Googlen kautta pääsin lukemaan kirjasta muutaman sivun ja sen perusteella päädyin valitsemaan luettavaksi tämän kirjan. 

*******

Otan ilman muuta vastaan kritiikkiä kirjavalinnoille, mutta olen ajatellut asiaa siltä kantilta, että kun on kesä ja maailmantilanne se mikä on, luetaan vähän kevyempiä hyvän mielen kirjoja. 
Olen iloinen, että olette tarttuneet valitsemiini kirjoihin - olen samalla saanut teiltä vinkkejä siitä millaisia kirjoja te luette. Niiden pohjalta on helpompi etsiä luettavaa niin, että tulisi jokaiselle jotakin, eikä vain minun mieleni mukaisia kirjoja ☺️

Mukavaa ja lämmintä heinäkuuta; luetaan ulkona viltin päällä tai sisällä viltin alla 🌞 (Muistakaa aurinkorasva ja hellehattu)

Ja kirjojahan voi tietenkin kommentoida sitä mukaa kun ne on lukenut - ei näille ole niin tarkkoja lukuaikoja, eihän? Eli vaikka uusi kirja on jo "tullut" luettavaksi, ei mitään hätää: jos edellinen kirja on kesken, kirjoita mielipiteesi ja ajatuksesi vaikka syyskuussa jos ei aiemmin ole aikaa - kaikista kommenteista tulee minulle viesti sähköpostiin, jotta voin vastata sinulle.

Lukupiiri 4/2025 - Sanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamo

 Jos saisit tallentaa elämästäsi yhden muiston, mikä se olisi?

Aika vaikea kysymys, ainakin minulle. Ainakaan sinä aikana kun tein päätöksen tämän kirjan valinnasta Lukupiirin seuraavaksi kirjaksi, en osannut tehdä valintaa - niin monta hetkeä elämässäni on, jotka haluaisin tallentaa. 

Herra Hirasakan valokuvaamo on maaginen paikka. Se sijaitsee elämän ja kuoleman välissä, ja siellä on valokuva jokaisen sinne saapuvan ihmisen jokaisesta eletystä päivästä. Ennen tuonpuoleiseen siirtymistä tulijalla on vielä mahdollisuus palata hetkeksi ajassa taaksepäin ja käydä Hirasakan kanssa valokuvaamassa yksi erityisen tärkeä hetki elämässään. Kun tuo merkityksellinen muisto on tallennettu, on kuvakokoelma valmis ja vieras saa pyörivän taikalyhdyn valossa nähdä koko elämänsä lipuvan kuvina silmiensä editse ennen kuin hän siirtyy rauhassa ikuisuuteen. 

Liian nuorena väkivaltaisesti kuolleen tytön kanssa Hirasaka haluaa kuitenkin muistojen tallentamisen sijaan luoda uusia. Mutta tulevaisuuteen ei voi puuttua rankaisematta...

Kaunis ja viisas hyvän mielen romaani elämästä, toivosta ja ihmiskohtaloiden yhteenkietoutumisesta.

Sanaka Hiiragi (s. 1974) on Tokiossa asuva palkittu kirjailija ja japanin kielen opettaja. Hiiragin rakkaus vanhoihin kameroihin ja valokuviin heijastuu hänen kirjallisessa tuotannossaan.

Teksti: Hiiragi, Sanaka
Kääntäjä: Markus Juslin
Kustantaja: Minerva
Sivuja: 213



Kirjan pitäisi löytyä useammastakin äänikirjapalvelusta, vain Celiassa sitä ei näyttänyt vielä olevan.


Ja jälleen joudun tekemään teille tunnustuksen - jonka varmaan moni kyllä tietääkin, ken on on Pöllönkulmalla käynyt 🫣

Olen astunut japanilaisen kirjallisuuden suohon ja olen siellä jo aika syvällä, ainakin vyötäröäni myöten. Ja siitä, etten pääse sieltä enää pois, pitää huolen Poika. Hän pitää huolen myös siitä, että ainakin toisen japanilaisen kirjan joudutte ennen pitkää lukemaan: kunhan hän saa sen käännettyä ja kaikki kustantamiseen liittyvät asiat on hoidettu, niin aikanaan.
Julma Lukupiirin vetäjä siis...

Lukupiiri 3/2025 - Alan Bennett: Epätavallinen lukija

Mitä kuninkaalliset lukevat? 

Kaikki on koirien syytä. Ilman niitä kuningatar tuskin olisi seonnut kaunokirjal- lisuuteen. Hänen Majesteettinsa tulee lainanneeksi kirjastoautosta ensin yhden romaanin, sitten toisen, ja pian hän ahmii kirjoja intohimolla, joka saa koko hovin pois tolaltaan. Kuningattaren lähipiiri pääministeri myöten saa nimittäin huomata, että kirjallisuus on räjähdysherkkää tavaraa - kirjaimellisesti. 

 

           

Lopulta vaakalaudalla on koko kuningaskunnan tulevaisuus.

Teksti: Alan Bennett
Kääntäjä: Heikki Salojärvi
Kustantaja: Basam Books
Sivuja: 115

Lukupiirin kolmanneksi kirjaksi eteeni pöllähti tällainen. Ei aavistustakaan kirjailijasta, minkälainen on hänen tyylinsä kirjoittaa, mutta itseäni alkoi tietenkin kiinnostaa, mitä kuninkaalliset lukevat. Arvelin, että teitäkin kiinnostaisi? 

Alan Bennett on v. 1934 syntynyt englantilainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, näyttelijä ja kirjailija. Hän on myös lukenut suosittuja kirjoja äänikirjoiksi. 
Hänen kirjoistaan on käännetty suomeksi vain tämä Epätavallinen lukija.

***************

Huhtikuu alkaa olla jo lopuillaan ja monen kevättyöt puutarhassa jo täydessä vauhdissa, jotkut vielä odottavat lumen ja maan sulamista. 
Valitsemani kirja on tällä kertaa aika lyhyt - ainakin sivumäärän perusteella; ehdimme varmaankin lukea sen toukokuun loppuun mennessä?

Haluatteko pitää taukoa kesän ajan ja jatkaa vaikka syys- tai lokakuussa? 
Minulle käy kummin vain.

Onko kirja/kuukausi hyvä "tahti" vai pitäisikö lukuaikaa olla enemmän? 

Lukupiiri 2/2025 - A. W. Yrjänä: Joonaanmäen valaat - seikkailukertomus

 Lähdettehän kanssani seikkailulle Joonaanmäelle? 

Kiitos teille kaikille, jotka rohkeasti ja innokkaasti lähditte mukaan Lukupiiriin - ja annoitte vieläpä melkoisen suuren päätäntävallankin kaikesta minulle. Olen enemmän kuin iloinen ja toivon, että saadaan tämä toimimaan. 
Aina ei kirjavalinnat tietenkään voi osua kohdalleen, mutta toivon, että valinnoistani löytyisi sellaisia "oho"- tai "ahaa" -elämyksiä. Kuin myös toivon vinkkejä: kirjailijoista, aiheista (dekkareita, elämäkertoja, feel good - chick lit/hyvän mielen kirjoja) tai palataanko joskus niihin nuoruuden kirjoihin, joita kerran Pöllönkulmalla muisteltiin?

Tätä kirjaa valitessa mietin muun ohella sivumäärää 🤔 
Jos löydätte tämän kirjan ja lähdette kanssani seikkailulle; kertokaa muistaessanne mikä olisi sopiva sivumäärä vai onko sillä väliä.
 

*****************

Joonaanmäki on tuulen kynsimä saari jossain päin Suomenlahtea, ihan vähän tunnetun maailman tuolla puolen. Siellä, erään hiekkaisen lahdelman hujakoilla, asuvat Inkeri ja Johannes sekä monenkirjava joukko mitä eriskummallisimpia ihmisiä.

Saarella ystävyys on lujaa, eläimet kaunopuheisia, koneet salaperäisiä, kirjat ikivanhoja, siideri kuivaa, kirsikkahillo makeaa ja elämä kaikkinensa miellyttävän verkkaista.

Mutta sitten elokuun taittuessa jo syksyyn maa järkähtää ja eteen aukeaa niin syvä arvoitusten sokkelo, että sen selvittämiseksi Joonaanmäen väki saa seilata maailman ääriin ja vieläkin kauemmaksi.

Joonaanmäen valaat on runollisen vanhanaikainen seikkailukertomus jossa ihmiselon arki ja ihmetys kohtaavat saumattomasti.
A. W. Yrjänän maailma on kuin Tove Janssonin, Jules Vernen ja Hugo Prattin yhteistuumin keittelemä. 

"Se on syvästi inhimillinen, hivenen outo, melkoisen leikkisä ja paikka paikoin myös aavistuksen pelottava." 

Teksti: A. W. Yrjänä
Kustantaja: Johnny Kniga
Sivuja: 232

**************

Lukupiiri 1/2025 - Sisko Istanmäki: Yöntähti

 EI KIIRETTÄ, LUKUAIKAA ON 30.4. ASTI 

Teksti: Sisko Istanmäki
Kustantaja: Tammi, 2008

Sivuja: 205

Lukupiirin ensimmäinen kirja, Sisko Istanmäen Yöntähti. Kirjan takakannessa kirjasta kerrotaan näin: 

"Lapsuuden koulutalon eteiseen alkaa saapua vieraita vanhuksia, mutta tunnistaminen alkaa heti. Liverretään kuin linnut, ai sinähän se olet!
Taannoiset pojanvintiöt ovat muuttuneet papparaisiksi, ja entiset tytöt kävelevät kankeasti ja voihkivat polvien kipeyttä.
Sitten Norma kilistää kupin reunaa ja pyytää hiljaisuutta. Hän nostaa näkyville valokuvan.
- Tässä on unelmien talo, huoneita vaikka kymmenelle, hän sanoo ja tarjoaa asuinkumppanuutta vanhoille luokkatovereilleen. - Ystävyyden talo. Rauhamäki. Eikö olekin sopiva nimi? 
Kiusaantuminen leviää huoneeseen kuin sumu.
Viikkojen vieriessä muutama halukas kuitenkin ilmaantuu. Rauhamäkeen muuttavat Norman ja keittäjä Nellin lisäksi Kielo, jonkinlainen kirjailija, kolmannen luokan kuvataiteilija Helmi ja poikamiespappi Herbert. Heillä on syynsä, mikä kullakin.
Mitään rauhan tyyssijaa talosta ei tietystikään muodostu, reviirien merkintä alkaa jo ulkoportailla.

*

Yöntähti on hirteheinen kuvaus vanhuudesta. Se tarkastelee ironisoiden mutta samalla hellästi kirjailijan työtä ja luovuuden loppumista"

Ääni-/e-kirjana kirja on ilmestynyt 7/2023, Saga Egmont -kustannuksen toimesta,  jos oikein ymmärsin. 
Saa oikaista, jos teillä on oikeaa tietoa. 

************************************

Lukemiselle on siis vielä runsaasti aikaa.

Tein tämän päivityksen, jotta kommentteja, mielipiteitä ja ajatuksia kirjasta voi kirjoittaa tänne sitä mukaa kun siltä tuntuu - ei siis tarvitse
odottaa minun lupaani 😊

Mukavaa alkavaa keväistä lukuviikkoa! 

Lukupiirin aloitus ja kirja 1/2025

 Iso kiitos teille kaikille 🌹

Olen miettinyt tätä Lukupiiri -asiaa jo pidemmän aikaa ja nyt kun rohkaisin hurjan luontoni, olen todella iloinen, miten moni teistä innostui/kiinnostui asiasta!
Lupaan tehdä parhaani, että saadaan tämä toimimaan ja mielellään niin, että tämä olisi toiminnassa mahdollisimman pitkään. 

Rehellisesti sanottuna, ei oikein ole aavistustakaan, mitä pitäisi kaikkien sääntöjen mukaan tehdä, mutta mennään meidän tavalla, eikö? 
Yritin kyllä kovasti etsiä jotain, mistä olisin nähnyt, miten muut ovat netissä aloittaneet, mutta enpä niitä juuri löytänyt. 

Lueskelin ja laskeskelin kommenteista ja moni oli sitä mieltä, että oma blogi Lukupiirille olisi kiva; ja kun monelle kävi mikä vaan, päädyin tähän ratkaisuun. 

Itsekkäästi nimesin tämän Pöllön Lukupiiriksi, kun en muutakaan keksinyt, mutta se voidaan vaihtaa, jos siltä tuntuu.

Muutamaa asiaa ajattelin varmistaa teiltä, oletteko samoilla linjoilla minun kanssa:

1 ei ole pakko lukea kirjaa nyt uudestaan, jos on lukenut sen joskus aiemmin, mutta kommentointiin ja ajatusten vaihtoon saa tietenkin osallistua

2 ei ole väliä lukeeko vai kuunteleeko

3 nippelitietokin on tervetullutta, eikö? Eli "vain seuraajat" voivat hyvinkin kertoa kommenteissa sellaista

4 kaikkien mielipiteet ja kommentit ovat saman arvoisia

Yksi tärkeä kysymys (jonka ratkaisuksi minulla on ehdotus): miten valitaan luettavat kirjat?

Aion taas röyhkeästi aloittaa ja antaa ensimmäisen luettavan kirjan nimen. 
Sitten katsotaan kuka ensimmäisenä kommentoi siihen ensimmäiseen postaukseen ja hän valitsee seuraavan kirjan? (Rikonko jotain lakia jos teen listan jo etukäteen?)

Onko lukuaika 1-1,5 kk hyvä? 

Menikö jo liikaa pomottamiseksi 🫣

Ensimmäiseksi kirjaksi valitsin

Sisko Istanmäki: Yöntähti

EDIT: Vielä luettavana olevan kirjan viimeisiä sivuja lukiessa tuli mieleen, että jos jonkun kirjan aihe tuntuu useammasta liian ahdistavalta, voidaan kirja vaihtaa toiseen? 
Mitään kirjaahan ei ole pakko lukea.

Olisi myös mukava tässä alkutaipaleella "kuulla" millaisia kirjoja kukin mielellään lukee ja minkä hyllyn ohi kirjastossa nopeuttaa askeleita 😜