Tositarina kiinalaisesta perheestä, johon kiinalaisen yhden lapsen poliitikan aikaan syntyi esikoistyttären jälkeen toivotun pojan jälkeen toinenkin tytär.
Poikalapsia pidettiin siihen aikaan verrattoman arvokkaina ja kun toinenkin lapsi oli tyttö, siitä koitui sekä perheelle että tytölle kovia seuraamuksia.
Tytön ollessa 5-vuotias, perhe muutti Suomeen. Tyttö oppi nopeasti suomen kielen ja sai toimia vanhempiensa ja näiden tuttavaperheiden asiainhoitajana ja lapsityöntekijänä ravintolassa.
Ajan mittaan tytöstä kasvoi vastoinkäymisistä huolimatta suomalaisesta yhteiskunnasta paikkansa löytänyt määrätietoinen ja yritteliäs nainen,
Jenni Chen-Ye.
Lastu-kirjastot kertoo kirjasta, että se on mukaansatempaava kertomus rikkinäisestä historiasta. Se on tärkeä ja ajankohtainen (2023) puheenvuoro maahanmuuttajien asemasta ja kulttuurien kohtaamisesta Suomessa.
Vaula Norrena (s. 1959) on vantaalainen yhteiskuntatieteilijä. Hän on tehnyt työuransa kulutuskulttuurin ja mainonnan tutkijana omassa yrityksessään.
Littana on Vaula Norrenan ensimmäinen kirja.
Littana löytyy myös BookBeatista ja Storytelistä.
Luettavaksi kirja löytyi ja valikoitui kun selailin eri kirjastojen lukupiirien kirjavalikoimia.
Ja sivuja kirjassa on 297, olitte viimeksikin niin nopeita, että uskalsin ottaa tämän, vaikka sivuja on kolmisensataa.
Lukuiloa elokuulle!
Varattuna kirjastosta.
VastaaPoistaMielenkiinnolla tartun kirjaan.
Kiitos Terhi 😊
PoistaKiitos Pöllö. Vaikuttaa mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaKiitos Puikoillanikin 😊
PoistaYllättäen sain tämän kirjan heti kirjastosta ja olen aloittanut lukemaan tätä. Kiitos.
VastaaPoistaHieno juttu Emilie, minäkin sain kirjan tänään. Lukemisiin!
PoistaMielenkiintoisen tuntuinen kirja! Kiitos vinkistä. Täytyy koittaa lainata.
VastaaPoistaKiitos Päivi - toivottavasti saat käsiisi!
PoistaEttet luulisi minun jättävän tätä väliin, kerron, että kolmannes jo kuunneltu. Jatkan kunhan saan taas kättä käyttää. Säästele sopivaan tilanteeseen ja kerron mielipiteeni, kun olen lopussa.
VastaaPoistaEn suinkaan - elokuuhan alkaakin vasta huomenna eli aikaa on vielä vaikka kuinka. Luotan suhun kuin kiveen 😉😊
PoistaKirja oli niin mielenkiintoinen , että se oli pakko lukea muutamassa illassa. Halusin ehdottomasti tietää miten sellaisen rankan lapsuuden jälkeen voi ihminen selvitä ja vieläpä vieraassa maassa ja kulttuurissa.
VastaaPoistaOlen ajatellut aikaisemmin, että kiinalaiset ovat hyvin ystävällisiä ja kohteliaita ja kilttejä ihmisiä. Tosin vanhempien kunnioitus on tullut esiin monesti aikaisemminkin. Järkytyin varsinkin kirjan alussa kerrotusta kiinalaisten ankarasta tavasta suhtautua tyttölapsiin ja muutenkin ikävästä ja agressiivista käytöksestä. Välillä se kaikki tuntui mahdottomalta tai jopa liiotellulta, mutta uskottava se oli ; olihan kyse tosi tarinasta.
Hyvin avoimesti kirja oli kirjoitettu nimineen ja paikkoineen ja on varmasti kohahduttanut monia asianosaisia.
Tämä oli kirja jota en olisi koskaan osannut itse kirjastosta valita. Kiitos Pöllö. Osui ja upposi.
Selviytymistarina koskettaa aina.
Kiitos Terhi, sinä olitkin nopea lukija. Odotin itse kirjasta jotain vähän toisenlaista, mutta mukava kuulla, että tämä osui ja upposi.
PoistaMinulla kirja on vieläkin kesken, tosin olen välissä lukenut/kuunnellut muita kirjoja.
Itselleni kiinalaisten suhtautuminen tyttölapsiin ei tullut yllätyksenä; yhden lapsen politiikka ja se, että sen lapsen piti olla poika, oli tuttua. Tyttölasten myyminen, jättäminen jonnekin löydettäväksi jne. Kuin myös se, että kun siitä politiikasta luovuttiin, ei tytöt vieläkään olleet mitään.
Mutta se väkivalta mitä tytöt joutuivat kohtamaan oli paikoin jopa oksettavaa.
Vaikka yritin ajatella, että perhe oli maalta, kouluttamaton, en silti voi käsittää sitä miten lapsia ja etenkin Pingpingiä kohdeltiin, miten heille puhuttiin Suomessakin.
Kiitos taas kerran Pöllölle kirjavalinnasta.
VastaaPoistaLittana on mielenkiintoinen ja opettavainen selviytymistarina. Kouluttamattomat vanhemmat olivat kulttuurinsa vankeja, eivätkä paremmasta tienneet. Ilmeisesti musikaalisuudesta kateellinen sisko terrorisoi pikkusisartaan jatkuvasti ja julmasti. Vaikka Pingping ja lopulta Jenni eli pitkiä aikoja ilman tarvitsemaansa tukea, hänen elämäänsä kuitenkin välillä ilmestyi pelastavia enkeleitä. Kummitäti, piano, ystävä Guying ja lopulta aviomies Wenle ovat olleet niitä oljenkorsia, johon Pingping on voinut tarttua ja hänestä on kasvannut itsenäinen ja omanarvontuntoinen aikuinen.
Jos jotain haluaa kauhistella, niin Kiinan yhden lapsen politiikkaa ja tapaa, millä sitä valvottiin. Väestönkasvun rajoittamisen tarpeen ymmärtää, mutta olisiko ollut parempi tarjota porkkanaa, eikä keppiä.
Tämä oli tarina, joka piti kertoa.
Kiitos Puikoillanikin, mukava että kirjavalinta osui kohdalleen sinullekin.
PoistaNiin kuin Terhille tuolla kirjoitin, itse odotin kirjasta jotain vähän toisenlaista, mutta mielenkiintoinen tämä on ollut.
Kiinan perhepolitiikka oli ennestään tuttua, mutta se miten - niin kuin sanot: kouluttamattomat vanhemmat, ja vielä maaseudulla, kohtelivat lapsiaan ja varsinkin Pingpingiä, jonka olisi pitänyt olla poika, oli paikoin jopa oksettavaa.
Ja totta tuokin; porkkana toimii yleensäkin paremmin kuin keppi, on asia mikä tahansa.
Itselläni kirja on vielä kesken, se on mielenkiintoisuudestaan huolimatta tuntunut aika raskaalta lukea (voisiko johtua siitä, että ikävöin ja odotan kuumeisesti siskoa lapsineen mummolaan) ja luin ja kuuntelin välissä kevyttä "aivot narikkaan" -kirjoja.
Library treasures are the best kind! 300 pages? Pfft—you’ll blaze through it. Enjoy every chapter!
VastaaPoistaFound in a reading circle, chosen by you—destiny! Those pages won’t know what hit them.
VastaaPoistaPäähenkilö säälitti minua, koska kaikki elämän ikävyydet olivat syöpyneet syvälle hänen mieleensä. Toivottavasti kirjan kirjoittaminen auttoi löytämään entisestäkin elämästä niitä hyviä hetkiä. Rankkaahan hänen elämänsä on ollut, mutta etenkin kirjan alku oli minulle hankalaa kuunneltavaa. Hyvä, että päähenkilö sai itse kertoa, mutta toistoa oli paljon ja kirjoitustyyli välillä töksähtelevää. Tietolaatikot kaikesta Kiinan historiasta, lapsen oikeuksista, pakolaispolitiikasta, olivat mielenkiintoisia, mutta katkaisivat tarinan. Päätinkin sitten kuunnella kirjan tietokirjana, ei kaunokirjallisuutena. Tämä näkökannan muutos auttoi kuuntelemaan ilman, että takerruin sanoihin ja lauseisiin.
VastaaPoistaPingpingiä kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti, mutta hän oli kuitenkin hyvin rohkea alusta lähtien, lannistumaton, valmis seikkailuihin, epäilen että myös kapinallinen. Minulle jäi mielikuva, että hän raivasi tiensä eteenpäin esteistä välittämättä.
Oletettavasti hän elää nyt tyytyväisenä haluamaansa elämää.
Hyvin valittu kirja, Pöllö. Oli hyödyllistä lukea tämä, tutustua asioihin juuri Jenni Yen näkökannalta. Jos en olisi näin saamaton, etsisin lisää näkökantoja kiinalaiseen perhe-elämään. Tässä rupeaa helposti ajattelemaan, että tällaista se on kiinalaisten keskuudessa, vaikka tiedän, että siellä kuten kaikkialla muuallakin on ääripäitä ja kaikkea siltä väliltä. On onnellisia ja onnettomia ihmisiä. On onnellisia ja onnettomia perheitä. On sisaruusriitoja ja rakkauksia. Tämä pelko yhden ihmiskohtalon yleistämisestä koko kansaan, häiritsi minua tätä kirjaa kuunnellessani, koska kiinalainen perhe-elämä on minulle ihan vieras.
Kiitos Olifantti -ilman teitä tämä kirja olisi minultakin jäänyt lukematta.
PoistaKirja on minulla vielä kesken, (kuuntelussa) mutta kirjan alku ja lasten kohtelu niin Kiinassa kuin Suomessa oli järkyttävää ja paikoin jopa oksettavaa.
Kiinan perhepolitiikka oli minulle pitkälti tuttua, mutta lasten kohtelu ei - syyttömiähän lapset hallituksen politiikalle ovat.
Monet tietoiskut, kuten esimerkiksi YK:n lastenoikeuksien sopimus, joka pitäisi olla meille ihan itsestäänselvyys, mutta onko sittenkään?, ovat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.
Pingping tuntuu olevan sitkeä ja sinnikäs, hän ei anna muiden murskata itseään.
Eilen sain tämän kirjan luettua ja kyllä kirjan tapahtumat sattuivat sieluunkin. En ikinä olisi löytänyt tai lukenut tällaista kirjaa.
VastaaPoistaKirjan alku jo järkytti kyllä ihan hirveästi, itsellä oli tuohon aikaan kolme lasta ja ihmettelin miten voi tuollaista elämä vielä siihen aikaan olla ollut. Lukeminen oli tauolla jo vähän aikaa...
Mutta lapsen kohtelu onkin syvemmäälä yhteiskunnassa oleva toimintatapa, jossa vanhemmat omistaa ja määrää kaiken lapsestaan, Kaiken. Hierargia on koko yhteiskunnassa.
Lapsen pitää olla kuuliainen vanhemmilleen, vaikka tämä hakkaisi hänenet henkihieveriin. Arvojärjestys on perheessä tarkka ja pojat ovat aina ylempänä. Sisaren agressiivinen ja sairaalloisen julma käytös ihmetytti myös. Tämä Pingping tyttö joka lopulta sai luvan vaihtaa etunimensä Jenniksi, koska häntä kiusattiin nimestäkin koulussa. Mistä tahansa kiusaaminen on vaan yleistynyt, kaikkien pitäisi se huomata ja saada vähenemään.
Hän kasvoi sisukkaaksi naiseksi, joka lopuksi otti myös kiinalaisen miehen ja sai lapsia. Lopultakin Jennin vanhemmat saivat olla ylpeitä poikalapsen syntymisestä. Toivottavasti tämän perheen elämä voi nykyisin sujua hyvin.
Ei ollut mikään mukava lukukokemus sinänsä, vaan kauheita asioita tapahtui. Pidin tätä kirjaa minäkin lähinnä tietokirjana, enkä tavallisena romaanina. Mutta onhan se pakko uskoa että tällaista tapahtui. Kyllä muuttui ajatukset kiinalaisuudesta.
Kiitos Emilie.
PoistaOlet oikeassa; kirjan alku oli järkyttävä - ja niin kuin olen kirjoittanut, paikoin jopa oksettava.
En ole vielä kuunnellut kirjaa kokonaan, mutta pienten lasten kohtelu niin Kiinassa kuin Suomessa oli julmaa, jo se miten lapsille puhuttiin, huudettiin. Lapsen omistaminen tuolla tavalla, sai vaikutelman että tytöt olisivat alempana kuin koira, jos perheessä sellainen olisi ollut.
Kiinalainen perhepolitiikka oli minulle ennestään tuttua, mutta se, että lasten, tyttöjen kohtelu oli noin julmaa, se oli uutta ja vierasta. Sen tiesin, että poikia kohdeltiin hyvin, heidän eteensä tehtiin kaikki.
Kirjan infolaatikot ovat olleet mielenkiintoisia ja opettavaisia, kirja ei ollut ihan sellainen kuin itse odotin, mutta itselleni ainakin tekee hyvää välillä lukea muutakin kuin sitä, mitä tavallisesti kirjaston hyllystä valitsee.
Kuunneltu.
VastaaPoista