Uusi lukuvuosi tuntui lähtevän ihan mukavasti liikkeelle - Kirsi Kunnaksen runot ja lorut olivat monelle ennestään tuttuja tai Kunnas itsessään ainakin kirjoittajana tuttu.
Samoin Minna Canth oli tuttu, jos ei muuten niin Minna Canthin ja tasa-arvon päivästä 19. maaliskuuta.
Monelle novellit ylipäätään tuntuivat olevan vierasta luettavaa, joten taidanpa antaa teille niitä myöhemminkin luettavaksi 😉
Helmikuuksi löysin luettavaa meidän alueen kirjaston vuoden 2022 Lukudiplomin aiheesta Muodollisesti käteviä:
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
Jos talviyönä matkamies on hersyvän hauska kirja kirjasta, sen kirjoittamiseen, tuottamiseen ja vastaanottamiseen liittyvistä ilmiöistä.
Teos alkaa siitä kun päähenkilö, Lukija, avaa Italo Calvinon uuden romaanin Jos talviyönä matkamies. Päästyään sivulle 17 hän huomaa että ensimmäinen painoarkki toistuu kirjassa yhä uudestaan.
Hän vaihtaa viallisen kappaleen kirjakaupassa toiseen ja tutustuu samalla viehättävään Lukijattareen.
Myöhemmin osoittautuu, että uusi kirja sisältääkin kokonaan toisen kertomuksen, joka sekin katkeaa jännittävässä kohdassa.
Sinnikkäästi Lukija jatkaa yrityksiään ja tulee tutustuneeksi kymmeneen romaanikatkelmaan, joiden tyylilaji vaihtelee poliittisesta tendenssiromaanista eroottiseen japanilaiseen perhedraamaan.
Valitettavasti en löytänyt kirjaa äänikirjapalveluista suomenkielisenä, mutta jos italian kieli taipuu, niin BookBeatista löytyy italiaksi.
Calvinoa olen lukenut aikoinaan ja tykännyt. Tätä en ainakaan muista lukeneeni. Kirjastoon piti laittaa varaus, sillä käytettynä löytyi vain yksi, joka maksoi 65 euroa. Ilmeisesti joku keräilykappale. Kirjastossa oli joitain varauksia, mutta uskotaan, ettei kestä kauan.
VastaaPoistaKirjailija on minulle aivan outo, mutta joku kirjan kuvauksessa kiehtoi minua.
PoistaMeidän kirjastossa olisi vapaana vaikka kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa, ympäri maakuntaa, mutta päätin tällä kertaa kuunnella tämän Celiasta, kun löytyi sieltä.
Hurja hinta käytetylle kirjalle!
Laitoin varaukseen. Kiitos taas Pöllö. Katsotaan nyt sitten minkälaiseen maailmaan tämä kirja johdattaa :-).
VastaaPoistaToivottavasti pääset tämän kanssa pidemmälle kuin Minnan kanssa 😉 Tsemppiä ja lukuiloa!
PoistaHui, täällä vastarannan kiiski. Olen lukenut kyseisen teoksen ja luokitellut sen maailman eniten ärsyttäväksi kirjaksi. Anteeksi kaikki, jotka olette Calvino-faneja. Ajattelin korvata tämän kuukauden luku-urakan tilamalla kirjastosta jonkun toisen Calvinon. Sopinee näin?
VastaaPoistaTotta kai sopii Puikoillanikin 🤗
PoistaCalvino on minulle ihan uusi ja vieras, ihan mielelläni luen ajatuksia toisestakin hänen kirjastaan, jos löydät "luettavan" 😊
Ai ai, pitäähän siihen sitten tutustua, kun on "maailman eniten ärsyttävä kirja" Hihhii...Neljä kirjaa olen jo tänä vuonna kahlannut, vain yhteen olin todella ihastunut. varataan kirjastosta :D
VastaaPoistaPöllön "luvalla" korvasin Italo Calvinon Jos talviyönä matkamies -kirjan toisella Calvinolla. Nyt olen lukenut hänen teoksensa Halkaistu varakreivi. Vähän kreisi tarina, mutta tulkitsen sen vertauskuvalliseksi. Lyhyesti: Varakreivi lähtee turkkilaisia vastaan sotaan, jossa hänet halkaistaan puoliksi. Kreivi palaa kotiinsa, mutta hänen paha puolikkaansa ehtii ensin. Puolikas on hirmuhallitsija, tappaa alamaisiaan, polttaa heidän talonsa, satonsa ja eläimensä. Hyvä puoli saapuu näitä hirmutekoja korjaamaan. Molemmat puoliskot rakastuvat samaan naiseen. Enpä kerro kaikkea, mutta suosittelen; ihan luettava tarina. Tulkitsen sen viestin olevan sodanvastainen. Ihmisessä on pimeä puoli, jonka sodan kauheudet saavat esiin. En ole (vielä) lukenut tästä analyysejä, mutta tämä on omani. Kiitos Pöllölle taas lukupiirin järjestämisestä!
VastaaPoistaKiitos Puikoillanikin!
PoistaSain juuri kuunneltua (Celiasta) valitsemani kirjan ja täytyy tunnustaa, että omalla kohdallani tämä Jos talviyönä matkamies oli melkoinen huti 🫣 MUTTA. Kirja oli tosiaankin niin paljon outo ja erikoinen, että tuo sinun valitsemasi korvaava kirja, Halkaistu varakreivi, rupesi kiinnostamaan minua.
Voiko sama kirjailija, Italo Calvino, kirjoittaa niin erilaisia kirjoja, että "toinen on hyvä ja toinen... noh, outo" 😄
Useinhan kirjailijat kirjoittavat hyvin samankaltaisia kirjoja yksi toisensa perään.
Yritin lukea tätä suoraan sivu sivulta, mutta kun olin jo lukenut n.100 sivua, enkä ymmärtänyt mistä kirja kertoo. Olen vaan niin tyhmä ja kouluttamaton kirjallisuuteen, etten ymmärrä mitään. :))
VastaaPoistaSitten aloin sitkeästi etsiä erilaista lukemisen tapaa tästä kirjasta. Koska kirja alkoi "alusta aina jokaisen luvun jälkeen", luin ensin vain ne luvut joissa oli kirjoitettu nimi, esim Kurkottaessaan äkkijyrkältä rinteeltä, Pelkäämättä tuulta ja huimausta, Katsoo alas tiivistyvään varjoon jne. Eli nämä luvut ovat kuin niitä kesken jääneitä romaaneita, jotka eri kirjoittajat ovat kirjoittaneet.
Kirjasta “s 35, Ja nyt heti ensimmäiseltä sivulta alkaen huomaat että romaanilla, joka sinulla on, ei ole mitään tekemistä sen kanssa jota olit lukemassa eilen”
Kun ne luin, niin aloin lukea lukuja joissa oli pelkät numerot. Ne olivat jotenkin jatkuvia toisiinsa nähden ja vaikka olivat sekavia. Vähän kyllä nauratti kun kuuklasin “Kuun valaisemalla lehtimatolla” “kirjoittaneen” kirjailijan nimen Takakumi Ikoka. Tekoäly AI tiesi että se oli Italo Calvinon kirjassa oleva keksitty kirjoittajan nimi.😀
Yritin kovasti lukea ja ymmärtää tätä kirjaa ja korostan, että tämä on vaan minun kokemus ja mielipide tästä kirjasta.
Ehkä tämä kirja olisi voinut olla kohdassa “Kirjat jotka voit jättää lukematta”. Mutta luinhan minä tämän kuitenkin kokonaan, osan kahteen kertaankin.
Olisi mielenkiintoista lukea mitä muut ovat tästä kirjasta mieltä olleet.
Kiitos Emilie 😄 Minä olen kuunnellut tästä kirjasta vajaa puolet ja olen melkoisen pihalla. Silloin tällöin luulen ymmärtäväni jotain ja tajuavani missä mennään - ja sitten taas kadotan sen punaisen, tai sinisen, ihan minkä värisen langan tahansa ☺️
PoistaKoetan kuunnella kirjan loppuun asti ja palaan tähän vielä - odotan myös mielenkiinnolla muiden ajatuksia ja kokemuksia tästä kirjasta.
Sain tänään kuunneltua loppuun Jos talviyönä matkamies - ja täytyy sanoa, että en ole varmaan koskaan lukenut/kuunnellut näin erikoista ja omituista kirjaa. Kuvauksen perusteella odotinkin jälleen vähän toisenlaista.
VastaaPoistaKuuntelin kirjan Celiasta, se taisi olla ainoa missä se oli äänikirjana ja minulle se oli oikea valinta: painettuna kirjana se olisi jäänyt minulta kesken. Toisaalta, nyt kun sen on kuunnellut, sen voisi ehkä lukeakin - vaikka kyllä tämä minulle oli tällä kertaa huti 🫣
Kuten Emilielle jo kirjoitin; välillä luulin jo löytäneeni kirjan punaisen langan, mutta kadotin sen saman tien.
Puikoillanikin luki tämän kirjan sijasta Calvinon kirjan Halkaistu varakreivi - siitä lyhyt kuvaus tuolla hänen kommentissaan. Sen verran utelias olen sekä kirjaa että kirjailijaa kohtaan, että kirja päätyi Lukemattomien listalle.
Erikoinen sattuma, jonka huomasin vasta tänään. Meille tulee lahjaksi tilattuna Suomen Luonto -lehti ja sen tämän vuoden ensimmäisessä numerossa, 1/2026, on kirjailija Joel Haahtelan kirjoittama essee nimeltään "Jos talviyönä matkamies".
Esseellä ei mitään tekemistä kirjan kanssa, mutta jos eksyt kirjastoon, niin sieltä lehtiosastolta tuo lehti varmaan löytyy, jos haluat esseen lukea.
Minäkin pääsin kirjan loppuun. Olinkohan ainoa, joka tykkäsi tästä. Syynä lienee ainakin osittain, etten minä mitenkään etsi "ymmärrystä" kirjoista. Suurin osa ilmeisesti haluaa ihmeellistä. Minä tykkäsin loistavista kielikuvista, tavasta sanoa sama asia moneen kertaan, mielikuvitukselli sista kirjan aluista ja myös taustatarinasta, joka nitoi alut yhteen. Siellähän oli miespuolinen Lukija ja naipuolinen Lukijatar, välillä minä ja sinä, joiden suhde kehittyi.lopulta aika pitkälle, vaikka taisi enemmän tunteen paloa olla miespuolisessa. Mutta pääasiassahan tässä tarkasteltiin kirjojen merkitystä ihmiskunnalle. Kiitos Pöllö, kun ohjasit minut Calvinon pariin. Harmi, että olen poistanut hyllystäni "Paroni puussa".
VastaaPoista(vähänkö olen hyvä kirjoittamaan puutaheinää muka kirja-arvosteluksi!)
Jospa sinä olit meistä se, joka "osasit" lukea kirjan niin kuin Calvino sen kirjoittaessaan ajatteli luettavaksi 🤔
PoistaOlet varmaan huomannut, että minä luen kirjoista tarinoita - sinä luet eri tavalla.
Sinun arviosi saa kuitenkin vielä varmemmin minut palauttamaan kirjan Lukemattomien listalle - jonain päivänä uudestaan. Ja vielä lisäksi tuo Paroni puussa, ehkä saitte Puikoillanikin kanssa minusta Calvinon ystävän.
Kiitos sinulle Olifantti 🤗
Laitoin Helmet lukuhaasteeseen kohtaan 41. Kirjan kansi tai nimi on mielestäsi kaunis. Nimi on kaunis, mutta takakannen Calvinon kuva on mielestäni vielä kauniimpi. Siinä on silmät, joihin olisi kiva tutustua.
VastaaPoistaOlen nähnyt kirjasta kaksi erilaista kantta ja kirjan nimi oli yksi valintaperuste helmikuun kirjaksi.
PoistaEpäilen arvaavani kumpaa kirjaa tarkoitat - löysin kuvan kirjasta, jonka takakannessa oli kuva Calvinosta ja sen kansi oli minusta kaunis.
Pitäisiköhän etsiä tuo Helmet -lukuhaaste itsekin...
Minä kun olen usein ollut ensimmäisenä äänessä niin nyt ei kuulu pihahdustakaan :-). Ja jo uusikin teos valittuna !.
VastaaPoistaMeillä kävi vähän hassusti tuon kirjan kanssa. Kari toi sen kirjastosta minulle ja jostain syystä alkoi tutustua vähän paremmin kirjaan ja luki takakantta ja luki arvosteluja ja totesi että tämän hän haluaa lukea. Sanoin että antaa mennä vain ja nyt kirja on hänen yöpöydällään :-).
Eli saatan lukea sen kyllä itsekin kunhan vapautuu.....mutta tuo uusi kirja ainakin vetää kovasti puoleensa.
No jopas - hatun nosto Karille! Pyydäthän hänenkin ajatukset kirjasta tänne meidän Lukupiiriin, edes muutama sana.
PoistaJa luet sitten kun luet; eihän lukemusen pidäkään olla tiukkapipoista touhua 🙃